Joulupukki pitää radiopuheen suomalaisille… ja saa sen toki muutkin kuunnella

Öhöm … hmmhh. Joulupukki tässä, hyvää iltaa niin lapset kuin vanhukset ja aivan kaikki siltä väliltä. Näin Joulun alla päätin pitää teille pienen puheen rakkaat suomalaiset. Radiossa lupasivat lähetysaikaa, ja tässä nyt kiikkustuolissa pakerretaan radiotalon toimituksessa äänitystä hyvien toimittajien ja äänittäjien ja keitä kaikkia teitä täällä onkaan kanssa. Iso porukka koolla pientä puhetta varten ... hohoo, taitaa osa teistä olla paikalla vain uteliaisuuttaan. Hyvää iltaa myös teille kaikille.

Puheen kimmokkeena on tietenkin Joulupukin ja Suomen erityissuhde. Onhan Pukki asunut Korvatunturilla jo toistasataa vuotta ja hyvä koti se on ollut, vaikka onhan sieltä kovasti matkaa maailman koteihin Jouluaattona. Muorikin lähtiessä käski joulupuuron lämpöisiä terveisiä tuoda koko Korvatunturin väeltä. Toinen ja tärkeämpi syy on kuitenkin tonttujen tuomat viestit. Te suomalaiset olette kuuleman mukaan nyt jumittuneet tilanteeseen, josta ulospääsy vaatii rohkeita toimia – sisua sanottiin ennen vanhaan. Mutta te ette toimi? Mistäs kenkä nyt puristaa?

Noh, Pukki kyllä tietää tästä asiasta yhtä sun toista. Tontut liikkuvat ympäri vuoden. Ne seuraavat pienten ja isojen tekoja ja toimintaa. Tontut kuuntelevat ihmisten puheita ja näkevät mitä he kirjoittavat. Eikä salaisuudeksi jää edes ajatukset ja tunteet, ovathan ihmisten ajatustenluku ja sydänten kuuntelu tonttukoulussa jo kolmannelta luokalta lähtien pakollisia aineita.

Mistä tuli mieleeni, miten nyt tulikin, kun ei edellä olevaan liity …, oli minulla kolmas syy pyytää tätä puheaikaa radion johtajilta. Voisi vaikka sanoa, että Pukilla on asiassa oma poro ojassa - hehheh. Njaa, Pukki ei koskaan ole niittänyt mainetta vitsinkertojana, vaikka muuten pidetty ja tunnettu hahmo olenkin. Viimeksi mainittuun seikkaan tuo kolmas syy muuten liittyykin.

Pidimme korvatunturilla viime vuonna suuren neuvottelun tonttujen kesken. Siinä päädyttiin Korvatunturin ja Joulupukin uuteen tavoitteeseen ja unelmaan. Se on saada ihmiset uskonnoista ja roduista riippumatta arvostamaan toisiaan ja sitä mitä heillä on. Saada ihmiset ottamaan vastuuta toisistaan ja olemaan kiitollisia kun he saavat apua. Pukin ja tonttujen yhteinen unelma on ihmiskunta, joka jakaa tavarat ja lahjat vapaaehtoisesti tasaisemmin ja elää rauhassa kaikkien kansojen kesken. Yhtä tärkeää on, että löydämme ja autamme tosiamme löytämään itsemme ja sen mitä voimme olla ja miksi voimme tulla. Ihmisten sisäinen rauha yksilöinä on avain maailmanrauhaan ja evoluutioon ilman revoluutioita, kun oikein tieteellisesti lipsautan … mmm ... niin niin …, jatkuvaa eteenpäin menoa, josta kaikki hyötyvät.

Pukki on vuosisatojen ajan maailmaa kiertäessään nähnyt paljon ihmisten kohtaloita ja tonttujen muistioita lukiessa ei läheskään aina ole mieli hyvä. Voin varmuudella sanoa, eikä se tietenkään kenellekään tässä maassa yllätys ole, että suomalaisilla on valtava määrä hyviä syitä kiitollisuuteen. Tässä maassa on hyvä elää. Teillä on metsää, puhdasta vettä ja ilmaa, tilaa rakentaa koteja ja kaupunkeja ja tilaa säilyttää suuriakin alueita puistoina ja luonnonvaraisina. Osana Pohjoismaita Suomi ja suomalaiset kuuluvat maailman kärkeen mitä tulee tuloihin, koulutukseen, tasa-arvoon, kansainvälisyyteen, asumismukavuuteen, turvallisuuteen. On vaikea löytää olennainen hyvinvoinninmittari, jolla mitattuna suomi ei ole kärkikymmenikössä maailman maiden joukossa. Jos asetetaan 7,5 miljardia ihmistä järjestykseen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvaverkon ja itsensä toteuttamisen ja kehittämisen mahdollisuuksien perusteella taitavat kaikki, joka ainoa suomalainen, kuulua puolivälin paremmalle puolelle, useimmat roimastikin.

Niin … toimittajapäällikkö, sitä vaan tarkistan, että paljonkos meillä äänitysaikaa vielä on? Jaaha - ettei takarajaa varsinaisesti ole. Saa Pukki sitten vielä tässä pohdiskella ja palautella. Voisikos joku teistä nuorista käydä antamassa Petterille parkkipaikalla heinää ja jäkälää, sitä on reessä olevassa säkissä. Kiitoskiitos nuori neiti, Leenahan sinun nimesi on, jos Pukki oikein muistaa. Petteriä ei tarvitse pelätä … puhuttelet vain nimellä ja liikut rauhallisesti … Voi teitä useampikin mennä, kaikin mokomin.

Niin, siitä piti jatkamani, ja älkää nyt rakkaat suomalaiset hermostuko ja loukkaantuko: Pukki tietää yhden asian missä suomalaiset eivät ole kärjessä – tai ovat kärjessä, mutta väärällä tavalla. Tuo seikka on Korvatunturilla tonttujen kanssa aiheesta pitämiemme pohdintojen mukaan keskeisesti taustalla kun Suomen pysähtyneen tilanteen syitä etsitään. Pukin tarkoitus ei ole moittia vaan herätellä. Antaa tässä Joulun seudulla pieni viittaus kädellä oikeaan suuntaan ja ystävällinen, mutta kenties napakalta tuntuva paimennus lähteä liikkeelle. Antaa siis oikeastaan pieni lahja – muutama ajatuslahja kaiken tavarapaljouden keskelle.

Tässä nyt kiertelyn ja kaartelun jälkeen tuo asia: Suomalaiset ovat Pukin käsityksen mukaan itsekkäitä ikään kuin, kuinkas sen nyt sanailisin, väärällä tavalla. Taisitte tuosta lauseesta hieman yllättyä arvaan. Itsekkyys, päinvastoin kuin monet ihmiset luulevat, on hyvinkin hyvä voimavara ja renki oikein käytettynä. Se on kuin tuli, hyvä nuotiossa. Sen on minulle ihmisluonnon tarkkailu viimeisten 300 vuoden aikana selvästi opettanut.

Liian monet suomalaiset ovat itsekkäitä sellaisella tavalla, joka ei palvele heidän, eikä kenenkään muunkaan, etua. Suomalainen nimittäin kadehtii toisten menestystä. Kateus on itsekkyyttä siinä mielessä, että suomalaisen mielestä on väärin, että joku menestyy häntä paremmin. Aivan riippumatta perusteista eli siitä miten menestys on syntynyt. Tämän sortin itsekkyys johtaa panetteluun, menestyksen taustojen epäilyyn ja siihen, että menestystä ja onnistumista pitää piilotella, eikä sitä oikeastaan ole suotavaa edes tavoitella. Katajaan kapsahtaa tuokin – toivotaan ainakin, ajattelee moni suomalainen

Voitto ja onnistuminen pitää saada Suomessa kunniaan. Suomalaisen voittajan ja onnistujan, myös sattuman kaupalla onnekkaan, oppimisen paikka on jakaa onnistumisensa tuloksia. Milloin se on asianmukainen verojen maksu, milloin käytännön apua läheisille, omien toisia parempien voimavarojen, jotka usein ovat kaikkea muuta kuin rahaa, käyttäminen läheisten ja kanssaihmisten hyväksi. Antaja saa. Oikealla tavalla itsekäs etsii uusia ja tarkoituksenmukaisia tapoja antaa ja jakaa voittoja ja onnistumisia. Oikealla tavalla itsekäs haluaa voittaa ja onnistua yhdessä muiden kanssa – jopa kansakuntana, jopa … no eipäs paisutella enempää … suomalaisillehan minä tässä puhun.

Tässä ei vielä ollut Pukin koko joulusanoma suomalaisille, suottehan anteeksi, ja kun nyt vauhtiin pääsin. Tässä välissä pyytäisin hieman lisää tuota mainiota glögiä, ja rusinoita ja manteleita myös. Aijai … höyryää mukavasti ja lämmittää … kiitos taas. Jatketaanpas sitten – ei tämä enää kauan kestä.

Suomalaiset ovat itsekkäitä väärin myös toisella tavalla. Moni suomalainen edellyttää tai ainakin luulee … tai ainakin näyttelee luulevansa, että hyvinvointi, onni ja menestys kuuluu tulla hänelle ilman omaa vaivaa, ilman sisua. Ikään kuin suomalaisilla olisi tähän maahan syntymiseen perustuva yhteiskunnan – eli siis toisten kansalaisten – velvollisuus järjestää hyvinvointi. Jos tämänlaisesta itsekkyydestä yrittäisi piirtää kuvan, siinä olisi joukko ihmisiä, jotka kaikki ovat nousseet toistensa syliin kannettavaksi. Kenellä silloin ovat jalat maassa? Kuka silloin on valjaissa ja vetää yhteiskunta nimistä rekeä eteenpäin? Välillä liukkaalla jäällä välillä umpihangessa, mutta kuka siis vetää?

Se on sinun oma vastuusi suomalainen. Sinä ja kaikki muut suomalaiset, teidän tehtävänne on pitää jalkanne maassa, valjaat kiinnitettyinä ja vetää. Lepovuoroja pitää olla ja niistä, jotka eivät pysty vetämään täytyy pitää huolta. Heille pitää olla paikka reessä. Suomalaisten ei tarvitse pärjätäkseen tehdä mitään muuta kuin alkaa vetää lujemmin – jokainen vetämään omaa osuuttaan ja omilla voimavaroillaan. Myös parhaat vetäjät voivat parantaa, senkin Pukki on monta kertaa maailmalla oppinut ja nähnyt. Vetäkää voimillanne, aivoillanne ja sydämillänne ja vetäkää itsekkäästi – vetäkää yhdessä. Nauttikaa vetämisestä ja iloitkaa saavutuksista, niin omista, muiden kuin yhteisistäkin!

Siinä se nyt oli. Pukin puhe … puhu pukille … khah. Kiitos radiokuuntelijoille kun maltoitte pysyä linjoilla puheen pituudesta huolimatta. Jaahas … mutta, nyt on Pukin mentävä. Joulu lähestyy ja Joulupukilla on pian oma rekensä vedettävänä. Toivotan lopuksi kaikille kuuntelijoille ja koko Suomen kansalle Hyvää Joulua ja Oikein Itsekästä Uutta Vuotta.